Olen aina kokenut olevani perhe-ihminen ja rehellisesti voin sanoa, että olen jo ala-asteikäisenä tiennyt haluavani lapsia ja perheen. Jostain syystä minulle on jossain vaiheessa pinttynyt päähän ajatus, että olen mahdolliset lapseni saanut alle 30-vuotiaana ja vähintään yksi lapsi minulla on jo ennen kuin täytän 25-vuotta. Minulle on myös ollut selvää, että haluan vähintään kaksi lasta, itselläni kun on kolme pikkusisarusta, olen myös halunnut omalle lapselleni sisaruksen/sisaruksia. Täytin itse asiassa 25-vuotta juuri kolme päivää ennen J:n syntymistä. Aika hauskaa! :)
Sinänsä aikamoinen onni, että ylipäätään olen löytänyt ihanan miehen elämänkumppanikseni ja olemme yhdessä saaneet juuri vuoden alussa 2-vuotta täyttäneen J:n. Lapsien saaminen kun ei ole itsestään selvyys. Älkää siis ymmärtäkö väärin minua, että olen halunnut ja päättänyt saada lapsia, vaan enemmänkin olen aina lapsia toivonut ja olen todella kiitollinen, että näin on käynyt.
No, nyt meillä on ilo odottaa perheeseemme uutta tulokasta. Uskallan asiasta jo kertoa, sillä nyt on menossa 14. raskausviikko. Ultrassa on käyty ja kaikki näyttäisi kehittyvän niin kuin pitääkin. Pikkuisen laskettu aika on elokuussa, joten perheeseemme on tulossa yksi kesän lapsi! Minä, mieheni ja J olemmekin syntyneet kaikki talvella ja juuri vuoden vaihteen molemmin puolin.
Tällä hetkellä ajatukset tulevasta poukkoilevat. Toisaalta osaan kuvitella, kuinka paljon seuraa pienistä tulee toisilleen olemaan, mitä kaikkea hauskaa he keksivät yhdessä ja miten paljon iloa he tuovat minulle. Toisaalta taas odotan kauhulla ensimmäistä vuotta kahden lapsen kanssa. Niitä yöheräämisiä, rytmin löytämistä kahden lapsen kanssa, kiukkupäiviä ja J:n reaktiota uuteen tulokkaaseen! Apua!
Kaiken kaikkiaan mieli on kuitenkin positiivinen ja odottavainen! Jännittävää nähdä, millainen pikku kaveri maailmaan on tulossa. Jatkossa tulen varmasti kertomaan lisää raskauskuulumisia ja ideoita/toiveita/kysymyksiä otetaan mielellään vastaan. :)
 |
| Kuva: Googlesta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti